Tulevaisuus on meille auki!

Osallistuin taannoin työssäni kaupunkitason oppilaanohjauksen asiantuntijaryhmän kokoukseen.

Oppilaanohjaus on peruskouluissa muutakin kuin tet-viikkoja, opon tunteja ja toisen asteen opiskeluvaihtoehtoihin tutustumista. Toki tärkeä tehtävän on edelleen tukea oppilaan jatko-opintoihin siirtymistä perusopetuksen jälkeen. Toinen keskeinen kokonaisuus ohjauksessa on kuitenkin myös oppilaan ura- ja työelämätaitojen kehittyminen.

Mitä sitten tarkoitetaan ura- ja työelämätaidoilla? Nuoret ja talous TATin artikkelissa katsotaan näiden taitojen sisältävän seuraavia:

• Itsetuntemus: Itsetuntemus tarkoittaa oman itsensä ymmärtämistä ja hyväksymistä sellaisena kuin on. Tähän liittyy omien vahvuuksien, oman osaamisen sekä kiinnostuksen kohteiden tunnistaminen sekä omien kehityskohteiden kartoittaminen. Itsetuntemuksen kautta ymmärrämme myös, milloin on syytä painaa kaasua, milloin jarrua, koska on paikallaan antaa itselleen risuja tai olla armollinen.
• Itsensä johtaminen: Itseohjautuvaisuus, itsenäinen työskentely, itsensä johtaminen, oman työn johtaminen - tämä ei ole tärkeä taito vain työelämässä, vaan myös arjessa ja opinnoissa. Työelämässä kyky johtaa ja ymmärtää muita lähtee kyvystä johtaa ja ymmärtää itseään. Tätä on tärkeää alkaa harjoittelemaan tuetusti askel kerrallaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.
• Jatkuva oppiminen: Oppimaan oppiminen, elinikäinen oppiminen, jatkuva oppiminen - mitä näitä nyt on. Tärkeintä on tiedostaa, miten meidän on mielekkäintä oppia asioita erilaisissa tilanteissa ja ympäristöissä. Halu ja taito oppia on paras tapa pysyä kehityksen kärryillä ja se voi olla myös hyvin innostavaa. Oppiminen ei jää kouluun, vaan opimme uutta joka päivä ajasta ja paikasta riippumatta. Vapaa-ajalla innostavia oppimiskäytäntöjä voisi soveltaa rohkeammin myös työelämään.
• Aloitteellisuus: Taito tunnistaa uusia mahdollisuuksia ja kehittää ideoita, sekä reagoida niihin oma-aloitteisesti eteenpäin vievällä tavalla. Toisaalta aloitteellisuus on myös kyky tunnistaa ja ottaa huomioon erilaisia toimintaan liittyviä riskejä. Aloitteellisuus ei tarkoita vain välitöntä toimeen tarttumista, vaan myös kykyä optimoida toiminnan ajoitus ja rohkeutta viedä asiaa eteenpäin juuri oikeaan aikaan.
• Yhteistyö: Yhteistyö vaatii useampia taitoja, joiden kautta osaamme toimia yhdessä siten, että on ylipäänsä järkevää tehdä yhteistyötä. Yhteistyö edellyttää vuorovaikutus- ja tunnetaitoja sekä kykyä kohdata toiset yhdenvertaisesti ja kunnioittavasti. Yhteistyö edellyttää myös onnistunutta viestintää, jolle digitaalisuus tuo jatkuvasti uusia kanavia ja työkaluja. Yksi tärkeimpiä yhteistyötaitojen ilmentymiä on tiimityöskentely, joka korostuu yhä enemmän niin työelämässä kuin opinnoissakin.
• Resilienssi: Sujuva ja joustava työskentely yllättävissä ja epävarmoissa olosuhteissa edellyttää resilienssiä. Resilienssi auttaa hermoilun ja stressin hallinnassa sekä vahvistaa psyykkistä palautumiskykyä kuormittavien tilanteiden jälkeen. Resilienssi, jota kutsutaan usein myös selviytymistaidoksi, on varsin yksilöllinen valmius, johon vaikuttavat paljon myös asenteet.
• Innovointi: Innovointi alkaa ideasta ja johtaa uusien ratkaisujen käyttöönottoon tai olemassa olevien ratkaisujen kehittämiseen. Innovatiivisessa toiminnassa painottuu kyky tuottaa ideoita, arvottaa ja jalostaa ideoita sekä hyödyntää ja suojata monipuolisesti näitä luovan työn hedelmiä. Luovaan prosessiin liittyy olennaisesti myös kriittinen ajattelu sekä kyky antaa ja vastaanottaa rakentavaa palautetta.
• Innovointi: Innovointi alkaa ideasta ja johtaa uusien ratkaisujen käyttöönottoon tai olemassa olevien ratkaisujen kehittämiseen. Innovatiivisessa toiminnassa painottuu kyky tuottaa ideoita, arvottaa ja jalostaa ideoita sekä hyödyntää ja suojata monipuolisesti näitä luovan työn hedelmiä. Luovaan prosessiin liittyy olennaisesti myös kriittinen ajattelu sekä kyky antaa ja vastaanottaa rakentavaa palautetta.
• Vastuullisuus: Taito pitää sinnikkäästi kiinni yhdessä sovituista ja tärkeinä pidetyistä asioista. Vastuullinen toiminta on pitkäjänteistä, läpinäkyvää sekä myös eettiset näkökulmat huomioon ottavaa. Vastuullisuus herättää arvostusta ja luottamusta, jolloin yhä useampien on helpompi sitoutua toimintaan tehden siitä samalla myös kestävämpää, yhteisöllisempää, yhdenvertaisempaa sekä vaikuttavampaa.
• Ongelmanratkaisu: Ongelmanratkaisu on vaikeasti määriteltävä taito. Sen voidaan nähdä koostuvan useista yksittäisistä taidoista, joita hyödynnetään osana ongelmanratkaisuprosessia. Näihin taitoihin liittyy mm. aloitteellisuus, innovointi, kriittinen ajattelu, oppimaan oppiminen, resilienssi sekä itsensä johtaminen ja yhteistyötaidot. Ongelmanratkaisu kokonaisuutena onkin kyky soveltaa ja yhdistää ongelmanratkaisun kannalta keskeisiä taitoja ja tietoja sekä hyödyntää tarvittavia apuvälineitä ja resursseja

Minun on pedagogina helppo allekirjoittaa nämä kaikki. Näen vahvasti, että näitä taitoja tulee myös systemaattisesti opettaa koulussa. Eri riitä, että niitä tehdään aineenopetuksen sisältöjen opetuksen ohessa.

Huomioni kiinnittyy luettelon ensimmäiseen kohtaan itsetuntoon ja sitä kautta itsetuntemukseen. Mitä suurimmassa määrin nuoret tarvitsevat murrosiässään ohjausta ja tukea hyvän elämän rakentamisen taitoihin. Yläkouluissa aineenopettajien osaamisen kehittämisessä jokaisen rehtorin tulisi panostaa opettajien valmiuksien vahvistamiseen hyvinvointitaitojen opettamiseen. Jokaisen rehtorin tulisikin opiskella perusteita positiviisesta psykologiasta ja hyvinvointitaidoista.