Miksi hyvinvointitaitojen ohjaus kuuluu perusopetuksen kasvatustehtävään?

Suomalainen perusopetus pohjaa käsitykseen jokaisen oppilaan ainutlaatuisuudesta ja arvokkuudesta. Sen mukaan jokaisella on oikeus kasvaa täyteen mittaansa ihmisenä ja yhteiskunnan jäsenenä. Oppilaan tulee voida kokea tulevansa kouluyhteisössä arvostetuksi ja huomioiduksi. Hänellä tulee olla aito kokemus merkityksellisyydestä ja osallisuudesta. Oppilaalle kuluu lisäksi oikeus hyvää ja laadukkaaseen kasvatukseen ja opetukseen. Oppiessaan oppilas rakentaa identiteettiään, ihmiskäsitystään, maailmankuvaansa ja -katsomustaan sekä paikkaansa maailmassa. Samalla hän luo suhdetta itseensä, toisiin ihmisiin, yhteiskuntaan, luontoon ja eri kulttuureihin. Perusopetuksen tulee luoda vankka pohja elinikäiselle oppimiselle ja uskolle tulevaisuuteen.

Perusopetuksen opetussuunnitelmassa annetaan opetukselle ja kasvatukselle seuraavat tavoitteet:

• kasvu ihmisyyteen ja yhteiskunnan jäsenyyteen
• tarpeelliset tiedot ja taidot
• sivistyksen, tasa-arvoisuuden ja elinikäisen oppimisen edistäminen.

Kasvatus ja oppiminen perustuvat laaja-alaisen osaamisen käsitykseen, jolla tarkoitetaan tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden ja tahdon muodostamaan kokonaisuutta. Laaja-alainen osaaminen ja sen tavoitteet kuvaavat perusopetuksen tavoitteita:

• Ajattelu ja oppimaan oppiminen
• Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu
• Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot
• Monilukutaito
• Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen
• Työelämätaidot ja yrittäjyys
• Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen.

Perusopetuksen opetussuunnitelmaan on kirjoitettu sisälle positiivisen pedagogiikan periaatteet. Perusopetuksen tulee tukea oppilaiden hyvinvointia laaja-alaisesti. Opetussuunnitelmassa on tiedostettu positiivisen yhteispöllisyyden, osallisuuden ja merkittävyyden kokemusten sekä laaja-alaisen hyvinvoinnin tukevan tuloksekkaasti oppilaiden kasvua itsenäisiksi yhteiskunnan jäseniksi.

Hyvän elämän taitojen harjoitteleminen ja niiden tietoinen ja suunnitelmallinen opettaminen kuuluvat siksi olennaisena osana perusopetuksen koulun toimintakulttuuria. Oppivelvollisuuden laajentumisen myötä ohjauksen merkittävyys on lisäksi korostunut entisestään. Jokaisen nuoren tulisi voida kokea itsensä merkitykselliseksi ja oman elämänsä rakentamisen mielekkääksi. (Lähde: Perusopetuksen opetussuunnitelma 2014)

Hyvinvointitaidot ovat kokonaisuus taitoja, joita tarvitsemme elämämme eri vaiheissa opiskelussa, työssä ja ihmissuhteissa sekä eri tilanteissa. Hyvinvointitaidot ovat arsenaali taitoja, jotka auttavat meitä elämään onnellista, merkityksellistä ja hyvää elämää psyykkisellä, fyysisellä, sosiaalisella ja emotionaalisellakin tasolla. Lasten ja nuorten kasvatukseen ja ohjaukseen tulisi kuulua tunnetaitojen, vuorovaikutustaitojen, sosiaalisten taitojen, ajattelutaitojen, läsnäolotaitojen ja stressinhallinnan, ratkaisukeskeisyyden ja itsensä johtamisen taitojen harjoittelua.

Kun tätä taitoluetteloa vertaa opetussuunnitelman laaja-alaisten osaamisen tavoitteisiin, huomaa selkeän yhteyden. Oppimisen ja hyvinvoinnin tavoitteiden välillä ei ole mitään ristiriitaa. Päinvastoin ne korreloivat myönteisesti keskenään. Hyvinvointitaitoihin panostaminen koulun toimintakulttuurissa, aikuisten antamassa ohjauksessa sekä koulun toiminnan rakenteissa, vastaavat mitä tehokkaimmin opetussuunnitelman vaatimuksiin.

Oppilaiden hyvinvointitaitojen ohjaukseen laitettu aika maksaa itsensä takaisin oppimisessa. Kokemus arvostuksesta, turvallisuudesta, vastavuoroisesta luottamuksesta heijastuu suoraan oppimiseen. Oppimisesta tulee helpompaa ja nopeampaa sekä luontevampaa. Hyvinvointitaitoihin laitettava aika ei ole pois opettamisesta. Päin vastoin se lisää oppmista!